Työnhakuprosessi

1. Oman osaamisen jäsentäminen ja tavoitteen asettaminen
 
2. Tiedonhaku työnantajista ja työtehtävistä
 
3. Yhteydenotto työnantajiin

• henkilökohtainen yhteydenotto (puhelin/käynti)
• kirjallinen hakemus (hakemuskirje + ansioluettelo/CV)
• portfolio
• hakemus sähköpostitse
• työnhakulomakkeet Internetissä

4. Työhaastattelu ja soveltuvuusarviointi

5. Palaute / jälkitoimenpiteet

1. Oman osaamisen jäsentäminen ja tavoitteiden asettaminen
 
Oman osaamisen tunnistamisessa voit hyödyntää esimerkiksi palautetta, jota olet saanut aiemmista työpaikoistasi / opinnoistasi.

• mitä osaat, mitä taitoja sinulla on?
• mistä innostut ja mihin sinulla on kiinnostusta?
• mikä on ydinosaamisesi, vahvuutesi ja erityisosaamisesi?
• millaisia tulevaisuuden toiveita ja tavoitteita sinulla on?
• mitkä ovat mahdollisuutesi ja rajoituksesi?

Oma osaamisesi rakentuu mm. koulutuksestasi, työkokemuksestasi (+ työharjoittelu), harrastuksista  ja luottamustoimista, erityisosaamisesta (esim. kielitaito, esiintymis- ja neuvottelutaidot), asenteesta ja motivaatiosta. 

Kun olet miettinyt, mitkä ovat vahvuutesi ja tavoitteesi, on sinun helpompi tarjota osaamistasi työnantajalle. Tuo selkeästi esille, mitä voit tarjota työnantajalle. Ajattele asiaa työnantajan näkökulmasta. Työantajan kannalta on ratkaisevaa löytää oikea henkilö oikeaan tehtävään.

Mieti myös omia tavoitteitasi työnhaun suhteen. Minkälaisessa työssä viihdyt? Mitä haluat työltäsi? Oletko valmis muuttamaan paikkakuntaa? Tarvitsetko lisä/täydennyskoulutusta päästäksesi johonkin tiettyyn tehtävään?

2. Tiedonhaku työtehtävistä ja työpaikoista

Tietoa erilaisista työtehtävistä ja työnantajista saat seuraamalla aktiivisesti työmarkkinoita esim. lukemalla lehtiä, seuraamalla uutisia ja työpaikkailmoittelua. Hyödynnä myös omia verkostojasi (sukulaiset, tuttavat, aiemmat työ/opiskelupaikat), joiden kautta voi olla jonkinlaisia yhteyksiä potentiaalisiin työnantajiin. Työnantajat palkkaavat mielellään jollain tapaa tutun henkilön.

Seuraa avoimia työpaikkoja lehdistä, Internetistä, ammattiliittojen julkaisuista jne. Muista kuitenkin, että suuri osa työpaikoista (ns. piilotyöpaikat) ei tule avoimeen hakuun. Koska avoinna oleviin työpaikkoihin on suuret hakijamäärät, niin kilpailutilanne piilotyöpaikoissa ei ole työnhakijoiden välillä niin kovaa. Työpaikan haku omien verkostojen kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä työnantajiin ovat siksi tehokkaita tapoja hakea työtä. Etsi piilotyöpaikkoja käyttämällä apuna mm. toimialahakemistoja, puhelinluetteloita ja Internetin yrityshakemistoja. Näin voit olla myös suoraan yhteydessä juuri sinua kiinnostaviin työnantajiin. Käytä hyväksesi myös erilaisia välityspalveluja (esim. henkilöstöpalveluyritykset) ja osallistu erilaisiin rekrytointitapahtumiin.

3. Yhteydenotto työnantajiin

Hanki taustatietoa työnantajista (organisaatio, palvelut/tuotteet, talous, keskeiset työtehtävät jne.). Mitä työnantajat odottavat ja miksi työnantajat olisivat kiinnostuneita sinusta (mitä lisäarvoa tuot työnantajalle). Ota yhteyttä työnantajaan soittamalla, sähköpostilla tai käymällä ennen kuin teet/lähetät varsinaisen hakemuksen.

Puhelinyhteydenotto on tärkeä työnhaun vaihe, koska sen aikana voit antaa työnantajalle positiivisen mielikuvan itsestäsi. Kannattaa valmistautua soittamiseen miettimällä, mikä on puhelun tavoite, miten asiat esität ja mitä kysyt. Jos työnantaja on kiireellinen soittaessasi, niin sovi uusi ajankohta. Kysele työhön liittyvistä asioista ja osoita olevasi kiinnostunut (älä toista asioita, jotka on jo kerrottu lehti-ilmoituksessa). Valmistaudu kertomaan itsestäsi ja osaamisestasi (varaa ansioluettelosi ja todistuksesi käden ulottuville) ja mitä lisäarvoa tuot työnantajalle. Sovi lopuksi, mitä seuraavaksi tapahtuu ja kirjoita puhelun jälkeen ylös keskeiset asiat ja sovitut jatkotoimet sekä kenen kanssa keskustelit. Hyödynnä hakemuksen laatimisessa puhelimessa saamiasi tietoja.

Työnhaun asiakirjoihin kuuluvat normaalissa hakuprosessissa työhakemus ja CV (Curriculum Vitae). Yksisivuisen hakemuksen ja mielellään kahden sivun ansioluettelon tulee olla virheettömiä ja ulkoasultaan viimeisteltyjä. Se lisää uskottavuuttasi.

Hyvän hakemuksen avulla pääset työhaastatteluun, mikä onkin hakemuksen tavoite. Hakemuksen liitteenä toimii CV. Hakemukseen ei tarvitse laittaa liitteiksi työ- ja opintotodistuksia, jos ei niitä erikseen pyydetä. Räätälöi hakemuksesi ja CV:si aina hakemaasi paikkaa vastaavaksi. Mieti hakemusta ja CV:tä kirjoittaessasi juuri kyseisen työnantajan tarpeita ja mikä koulutuksissasi, työkokemuksissasi ja harrastuksissasi voisi kiinnostaa juuri tätä työnantajaa. Kun haet piilotyöpaikkaa, joka ei ole julkisessa haussa, niin silloin voit tehdä avoimen hakemuksen, jossa markkinoit itseäsi toivomallesi tulevalle työnantajalle.

Hyvä hakemus on laadittu vastaukseksi ilmoitukseen, joten räätälöi oma hakemus kuhunkin työpaikkaan. On tärkeä, että hakemuksesta tulee esille motivaatiosi juuri kyseiseen työpaikkaan. Kerro työnantajalle osaamistasi ja taitojasi ko. työtehtävään. Hakemuksen tulee olla lyhyt ja ytimekäs. Tarkemmat koulutus ym. tiedot löytyvät ansioluettelostasi.

Hakemus voi koostua seuraavista kappaleista:

• kiinnostuksen ilmaisu (miksi hakee juuri tätä paikkaa)
• osaaminen +  lisäarvo
• työpersoona
• tilanne + lopetus (milloin voi aloittaa, palkkatoive, jos pyydetään jne.)

Hakemuksen tulisi erottua lukuisista muista hakemuksista, joten voit käyttää joitain tehokeinoja, mutta niin että hakemus on kuitenkin tyylitajuinen eli sopiva paikkaan, johon haet (mainostoimisto vs. valtion virasto).

Avoimen hakemuksen avulla työnhakija voi markkinoida omaa osaamistaan potentiaalisille työnantajille, kun varsinaisesti ei ole julkisessa haussa olevaa avointa työpaikkaa. Markkinointikirjeen tarkoituksena on herättää työnantajan mielenkiinto ja avata pääsy haastatteluun.

CV:n tarkoituksena on tuoda esille tarkemmin työ- ja koulutushistoriaasi ja osaamistasi. Vältä toistamasta hakemuksessa ja ansioluettelossa samoja asioita ja lauseita. Ansioluettelon tulee olla tiivis ja informatiivinen. Työnantajan tulee helposti löytää ansioluettelosta osaamisesi, työkokemuksesi, koulutuksesi, kieli- ja atk-taitosi, luottamustoimesi, harrastuksesi ym. Lisäksi ansioluettelosta löytyy henkilö- ja yhteystiedot ja mahdolliset suosittelijat.

Erityisesti luovilla aloilla voidaan käyttää portfoliota. Sillä tarkoitetaan työnhakijan omista työnäytteistään tekemäänsä kokoelmaa (yleensä kansio), jossa hän esittelee osaamistaan kuvien yms. avulla. Yhä useammin portfolio tehdään sähköisenä esim. hakijan omille kotisivuille. Tällöin se voi olla huomattavasti laajempi kuin paperiversio.

Sähköpostia käytetään yhä enemmän hyväksi työnhaussa. Työhakemukset pyydetään yhä useammin lähettämään sähköpostilla. On tärkeää, että työnhakijalla on oma sähköpostiosoite käytössä työnhakutilanteita varten.  Internetistä löytyy myös sähköisiä työnhakulomakkeita mm. yritysten kotisivuilta ja erilaisten rekrytointipalveluiden sivuilta.

4. Työhaastattelu ja soveltuvuusarviointi

Työpaikkahaastattelu on tärkeä osa valintaprosessia ja siihen kannattaa valmistautua huolella. Haastattelussa työnantaja pyrkii syventämään ja tarkistamaan työhakemuksen kautta saatuja tietoja ja arvioimaan samalla hakijan soveltuvuutta ko. tehtävään ja työympäristöön.

Haastatteluun voi valmistautua tutustumalla etukäteen yritykseen ja sen toimintaan sekä miettimällä, miten kertoa omasta osaamisestaan ja työtavoistaan konkreettisten esimerkkien avulla. Haastattelua voi etukäteen harjoitella valmistautumalla vastaamaan yleisimpiin haastattelukysymyksiin, joita löytyy mm. työ- ja elinkeinotoimistojen internet-sivuilta. Haastattelussa pyritään selvittämään ainakin seuraavat aihepiirit: hakijan tausta ja pätevyys (mm. koulutus ja työkokemus), soveltuvuus ko. tehtävään, motivaatio ja odotukset, työtehtävään ja organisaation liittyvät kysymykset sekä elämäntilanne ja sosiaaliset taidot.

Muista että haastateltavaan kiinnitetään huomiota kokonaisuutena, kuten sisääntuloon, katsekontaktiin, kättelytyyliin, ryhtiin, pukeutumiseen ja puhetapaan. Parasta olla oma itsensä, ilman minkäänlaista roolia. Haastattelutilanteessa voi olla yksi tai useampia haastattelijoita ja joskus haastattelussa voi olla useampiakin kierroksia. Haastattelu voi olla osa laajempaa soveltuvuuden arviointia, jolloin arvioinnissa voidaan käyttää myös testejä, simulaatiota, ryhmätilanteita jne.

Soveltuvuustestauksella pyritään selvittämään, miten hakija ja haettava työ sopivat yhteen. Testaus voi sisältää kyky- ja älykkyystestejä, persoonallisuustestejä, erilaisia simulaatiotilanteita, kehittymistestejä ja usein myös haastattelun. Testauksen ja arvioinnin tekee usein konsulttitoimistot. Testaaja antaa yhteenvedon testituloksista työnantajalle, mutta myös työnhakijalla on oikeus saada palaute tai yhteenveto omasta tuloksestaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että arvio ja palaute ovat aina tehtäväkohtaisia, joten niiden tuloksia ei voida yleistää muihin tilanteisiin.
 

5. Palaute / jälkitoimenpiteet

Jos ei tule valituksi hakemaansa tehtävään, niin kannattaa muistaa, että työnantaja valitsee juuri ko. tehtävään ja työyhteisöön sopivimman henkilön. Joten välttämättä parhaat paperit tai omasta mielestään tärkeimmät kriteerit eivät ole valinnan perusteina. Työnantajalta voi aina kysyä valinnan perusteista ja pyytää hakuprosessin päätyttyä palautetta mm. osaamisestaan. Tämä sekä haastatteluprosessin huolellinen analysointi (mitä voi parantaa jne.) auttaa seuraavassa työnhakuprosessissa.